lauantai 18. toukokuuta 2013

KUKKASIA JA KUTSUMATTOMIA VIERAITA

Pää on ihan pökkelönä viime yön valvomisesta. Pidimme päiväkodissa yökylän enkä nukkunut kuin parisen tuntia. Kotiin tultuanikaan en osannut nukkua, joten tämä päivä on mennyt kuin unennäössä. No, ei se mitään; meillä oli lasten kanssa oikein mukavaa kuvasuunnistusta metsikössä tehden ja kodassa eväitä syöden. Kaikki "nuppuset" nukkuivat hyvin ja iloisin mielin heräsivät aamulla. Neljän jälkeen aamuaurinko värjäsi taivaanrannan punaiseksi, samoin mäntyjen kupeet ja harmittelin, ettei ollut omaa kameraa mukana. Se näky tallentui siis vain sieluni maisemiin ja olen iloinen, että sain kokea niin kauniin hetken.

Päivästä tuli kauniin aamun jälkeen harmaa ja pilvinen. Sadetta luvattiin, mutta ainakaan vielä ei ole satanut pisaraakaan. Laitoin kasvimaan kuntoon ja kuvailin kevään edistymistä. Lämpö on saanut luonnon kukoistukseen (eilen + 25 astetta klo 16.30).





Voikukatkin alkavat jo kasvaa. Ne ovat kuin pieniä aurinkoja!


Nuoria nokkosia keräsin kuivatusta varten. Jauhan ne ja lisäilen aikanaan sämpylätaikinaan. Nokkonenhan on tosi terveellinen ja rautapitoinen kasvi, luonnon oma lahja.









Valkovuokot kukkivat vanhan kuusen alla. Siellä ne ovat kuin turvassa.
Kuvasin kukkapenkin auenneita kukkasiakin, mutta kun nousin kuvausasennosta ylös, huomasin vähän matkan päässä kutsumattoman vieraan, nuoren kyykäärmeen, jolla oli jo pää varoittavasti pystyssä. Tämän 25 vuoden aikana, jonka olen tällä paikalla asunut, olen muutaman kerran nähnyt kyyn pihassamme ja aina se jotenkin inhottaa yhtä paljon. Jähmetyin paikoilleni ja annoin sen luikerrella tiehensä.



Toivottavasti emme tapaa enää tänä kesänä! Tällaiset vieraat eivät ole turvallisuussyistä tervetulleita pihapiiriimme.

4 kommenttia:

  1. Hyi olkoon noita käärmeitä, ihan pihaankin tunkevat. Olkoot missä tahansa yhtä inhottavia ja pelöottavia ovat. Kesän kiusa. Aina tuon Himmun puolesta pelkään kun on niin pieni, jos sitä pistää on leikki kaukana.
    Kuitenkin, hyvää viikonloppiua!

    VastaaPoista
  2. Oi ei meillekään haluta käärmettä pihalle. metsässä saavat olla.
    Täälläkin on ollut lämmintä.
    Kaunis postaus.
    heleätä Helluntaita♥

    VastaaPoista
  3. Meillä on piahassamme paljon muurahaisia, eipä ole käärmeitä näkynyt!
    Oikein leppoisaa ja kaunista helluntaita, Piipe.<33333

    VastaaPoista
  4. Käärmeen näkeminen on aina jotenkin iljettävää, vaikka se omalta osaltaan kuuluu luontoon, syö hiiriä ja myyriä. Onneksi käärmeet eivät koskaan pistäneet poikiamme, kun he olivat pieniä ja juoksivat paljain jaloin ja kintuin kotipihassa.
    Mukavaa viikkoa, Aili-mummo, Sylvi ja mummeli!

    VastaaPoista

Kiitos kommenteistasi! Kiva, kun piipahdit Kylätiellä!